Babezkin taistelusta 95 vuotta. Bejassa muisteltiin Pohjan Poikia

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys osallistui Babezkin taistelussa 1919 kaatuneiden Pohjan Poikien muistotilaisuuteen 21.2.2014 Latvian Bejassa. Tilaisuudessa yhdistystä edustivat Markku Rauhalahti, Helena Turpeinen, Timo Siukosaari, Tuomo Juntunen ja Vesa Rinkinen.

Harras muistotilaisuus

Lähellä Bejan kylää on suomalaisten sotilaiden hautausmaa, johon on haudattu Babezkissa (nyk. Beja) 23.2.1919 kaatuneet Pohjan Poikien Rykmentin taistelijat.

Muistotilaisuudessa hautausmaalla olivat läsnä mm. Aluksnen pormestari ja alueneuvoston puheenjohtaja Arturs Dukulis, Latvian sotilashautausmaiden komitean puheenjohtaja Uldis Veldre, Latvian asevoimien jalkaväkikoulun johtaja everstiluutnantti Rinalds Buls, Suojeluskunnan aluepäällikkö majuri Nikolajs Smolovins, Bejan peruskoulun rehtori Silvija Aizupe sekä opettajia ja oppilaita, Bejan paikallishistorian keskuksen johtaja Jolanta Baldina ja Bejan kyläläisiä, mm. Mirdza Sipola, jonka isä oli ollut mukana 1919 hautaamassa kaatuneita Pohjan Poikia tällä paikalla.

Kunniavartio Pohjan Poikien haudalla. Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen talkoolaiset ovat rakentaneet hautausmaan aidan. Kuva: Markku Rauhalahti. Aluksnen alueneuvoston puheenjohtaja Arturs Dukulis puhui muistotilaisuudessa haudalla. Opettaja Inese Zegele (vas.) lausui Mirkka Rekolan runon Ääni joka katosi. Kuva: Vesa Rinkinen.

Harrastunnelmaisessa tilaisuudessa puhuivat pormestari Dukulis ja puheenjohtaja Veldre, majuri Smolovins sekä Perinneyhdistyksemme puheenjohtaja Markku Rauhalahti. Opettaja Inese Zegele lausui kirjailija Mirkka Rekolan runon, joka oli omistettu kirjailijan isälle, Babezkin taistelussa vaikeasti haavoittuneelle Eero Rekolalle. Jalkaväkikoulun pastori Laimnesis Paulins piti kenttähartauden. Seppeleiden laskun jälkeen Aluksnen musiikkikoulun orkesteri esitti maittemme kansallislaulut, joihin yleisö yhtyi.

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen seppeleen laskivat puheenjohtaja Markku Rauhalahti ja sihteeri Helena Turpeinen. Kuva: Vesa Rinkinen.

Muistotilaisuuden alkua odottavat vasemmalta Timo Siukosaari, Markku Rauhalahti, Vesa Rinkinen ja Tuomo Juntunen. Kuva: Helena Turpeinen.

Arvokasohjelmainen juhla

Tilaisuuden jälkeen Bejan koululla oli juhlatilaisuus, joka alkoi kauniilla kynttiläseremonialla. Koulun rehtori Silvija Aizupe ja kaksi oppilasta, kansallispukuiset tyttö ja poika, sytyttivät valkoiseen koivujalustaan kiinnitetyt symboliset kymmenen valkoista kynttilää; yhtä monta kuin oli Babezkissa kaatuneita Pohjan Poikia.

Rehtori Silvija Aizupe (oik.) ohjasi juhlan Bejan koululla. Istumassa vasemmalta Timo Siukosaari, Vesa Rinkinen, Helena Turpeinen ja Markku Rauhalahti. Kuva: Tuomo Juntunen. Juhlan aluksi koulun rehtori ja kaksi oppilasta sytyttivät kymmenen valkoista kynttilää kaatuneiden Pohjan Poikien muistolle. Kuva: Vesa Rinkinen.

Aluksi nähtiin Bejan koulun ja Bejan paikallishistorian keskuksen tuottama videodokumentti Pohjan Poikien hautausmaan vaiheista vuosikymmenien saatossa.

Uldis Veldre puhui ja Silvija Aizupe ohjasi tilaisuuden. Perinneyhdistyksemme virallisen puheen piti Markku Rauhalahti; Tuomo Juntunen piti esitelmän Babezkin taistelusta ja Vesa Rinkinen käsitteli esityksessään Bejan koulun ja Perinneyhdistyksen yhteistyötä muistikuvin viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta.

Kansallispukuiset koulun oppilaat esittivät laulua, musiikkia ja liikunnallista ohjelmaa. Tilaisuudessa esiintyi myös Jaunaluksen kunnan ja Aluksnen alueen kuoro Ezerlase johtajanaan Ingrida Pilskalne. Kuoron esitykset olivat erittäin korkeatasoisia ottaen huomioon, että kuoro on toiminut vasta kaksi vuotta. Viimeisenä numeronaan kuoro esitti Maamme-laulun – suomeksi!

Koulun oppilaat ovat mukana vapaussotaperinteen vaalimisessa ja juhlassa he esittivät ohjelmaa. Kuva: Vesa Rinkinen.

Latvian, Viron ja Suomen lipuin sekä kynttilöin koristellussa juhlasalissa oli esillä myös perinnevalokuvien näyttely. Kuva: Markku Rauhalahti.

Bejan koulun opettajien ja oppilaiden sekä kyläläisten ja aluehallinnon johdon suhtautuminen vapaussotaperinteen vaalimiseen on aina ollut ilahduttavan myönteinen. Merkillepantavaa on aktiivinen osallistuminen muistotilaisuuksiin Pohjan Poikien haudalla. Yksi koulun traditioista on oppilaiden soihtukulkue suomalaisten sotilaiden haudalle vuosittain marraskuun 11:ntenä, latvialaisten Lāčplēsis-päivänä.

Teksti: Vesa Rinkinen