Pohjanmaan kautta –  Kesäretki Etelä–Pohjanmaalle

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys järjesti Vapaussodan perinteisiin keskittyvän kesäretken viikonvaihteessa 25–26. elokuuta 2012. Kohteina olivat museot, tapahtumapaikat ja muistomerkit. Asiantuntevat kohdeisännät tekivät matkasta antoisan ja onnistuneen. Matkalle osallistui 35 henkeä, yhdistyksen jäseniä ja puolisoita.

Hulmissa taisteltiin jo sodan aattona

Ylipäällikön päämaja oli antanut hulmilaisille tehtäväksi riisua kylän kasarmeilla majoittunut venäläinen sotaväki aseista jo 27. tammikuuta 1918 illalla, jotta he ehtisivät ajoissa Vaasaan seuraavan aamun 28.1. yleiseen H-hetkeen kello 3 mennessä. Hulmin venäläisjoukon päällikkö olikin illalla valmis aseiden rauhanomaiseen luovutukseen, mutta onnettoman vahingonlaukauksen vuoksi syntyi kahakka, jonka seurauksena viisi hulmilaista menetti henkensä. Näille Vapaussodan ensimmäisille sankarivainajille pystytettiin sittemmin muistomerkki.

 
Hulmin Kapteenin talon pihalla Heikki Peltomäki (vasemmalla) kertoi kylän historiasta ja sen jälkeen käytiin katsomassa Hulmin taistelun muistomerkkiä.

Hulmissa sijaitsi autonomisen Suomen 3. tarkk´ampujapataljoonan reservikomppania 1883–1902. Sen rakennuksista on vielä jäljellä Kapteenin talo, jonka pihalla hulmilainen historian harrastaja Heikki Peltomäki kertoi kylän historiasta. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan "Puujalkaritari", jonka päähenkilönä on hulmilainen jääkäriupseeri Viljo Laakso.

Vapaussodan monenlaista historiaa Vaasassa

Kävimme kaupungintalossa, jonka juhlasalissa on suurikokoinen Vaasan vaakuna varustettuna Vapaudenristillä. Vapaudenristi perustettiin Mannerheimin päämajan ollessa Vaasassa. Talon aulaportaiden yläpäässä on jalustalla Mannerheimin ratsastajapatsaan pienoismalli, koko 1/5 varsinaisesta patsaasta, ja ulkoseinällä on Svinhufvudin ja Mannerheimin reliefit.

    
Kaupungintalon seinässä Svinhufvudin ja Mannerheimin reliefi ja sisätiloissa ratsastajapatsaan pienoismalli ja Vaasan vaakuna Vapaudenristin kera.

Maaherran talossa sijaitsi Mannerheimin päämaja tammikuun loppupuolella ja helmikuun alussa 1918. Nykyisin kaupungin edustustiloina toimivassa talossa on yksi huone sisustettu kenraali Mannerheimin makuuhuoneeksi.

Kauppatorilla ihailtiin Yrjö Liipolan suunnittelemaa mahtavaa Suomen Vapaudenpatsasta, ja siinä otettiin myös ryhmäkuva. Muita muistomerkkikohteita olivat Jääkäri-patsas, Lotta-patsas ja Joukko-osastojen perinnemuuri sekä kauempaa katseltuna Suomen ilmailun muistomerkki.

Vaasan Veteraanimuseo Suomen Pankin entisen talon kellarissa on täynnä suojeluskunta- ja lottajärjestöjen ja sotiemme perinnetietoutta ja esineistöä. Museon on perustanut ja sitä hoitaa Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, jonka puheenjohtaja Ilkka Virtanen ja varapuheenjohtaja Teuvo Roden toimivat retkemme Vaasan osuuden asiantuntijaoppaina.

 
Veteraanimuseossa on osasto myös lottaperinteelle.             Ilkka Virtanen oikealla ja Teuvo Roden keskellä.

Vöyrillä oli sotakoulu

Toisen päivän aamuna pysähdyimme Vöyrin kirkonkylässä. Kunnatalon edessä on Vöyrissä kevättalvella 1918 sijainneen Vöyrin sotakoulu (aliupseerikoulun) muistopatsas, Vöyrinseudun jääkärien ja aktivistien muistokivi ja sodissa 1939-1944 kaatuneiden sankarimuistomerkki.

 
Muistomerkit Vöyrin kunnantalon edessä                             Suomen Jääkärimuseo Kortesjärvellä

Jääkärimuseo Kortesjärvellä

Nykyisin Kauhavaan kuuluvalla Kortesjärvellä sijaitsee Suomen Jääkärimuseo. Museon paikkakunnan valintaan on vaikuttanut se, että Kortesjärveltä osallistui jääkärikoulutukseen kunnan väkilukuun nähden eniten miehiä. Jääkärimuseossa on perusnäyttelyn lisäksi jääkärikenraali Väinö Valveen perinnehuone sekä vaihtuvia näyttelyitä.

Muistomerkkejä Lapualla

Lapuan tuomiokirkon piha-alueella näimme mm. lapualaisten jääkärien muistopatsaan, Vapaussodan sankaripatsaan, Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsaan, talvi- ja jatkosodan sankaripatsaan, Lapuan taistelun 1808 muistokiven sekä kirkon seinässä jatkosodan vapaaehtoisten unkarilaisten muistolaatan. Tuomiokirkko on myös sisältä nähtävyys. Patsaskierroksen oppaana toimi seinäjokelainen metsänhoitaja Juha Levonen, jonka moni tuntee erityisesti Mannerheim-perinteen asiantuntijana.

     
Karjalaan jääneiden muistomerkki         Lapuan Vapaussodan muistomerkki        Sotien 1939-44 sankaripatsas

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo Seinäjoella

Matkan viimeinen kohde oli Seinäjoen entiseen suojelukuntataloon sisustettu Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Talo oli aikanaan paitsi Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin keskus myös piirin pitkäaikaisen päällikön, eversti Matti Laurilan koti. Hän asui talossa kuolemaansa asti. Talon yläkerroksessa onkin Laurila itse tavattavissa elävännäköisenä vahanukkena. Eversti Laurilan puoliso Eeva puolestaan toimi suojeluskuntapiirin sihteerinä ja hänkin on museon "lottahuoneessa" vahanukkena samoin kuin lottajärjestön legendaarinen puheenjohtaja Fanni Luukkonen. Museon alakerrassa oli vaihtuva näyttely poikasotilaista/sotilapojista.

             
         Vahaan ikuistelut rouva Eeva Laurila ja eversti Matti Laurila.


Museon pihassa nähtiin metsänhoitaja Juha Levosen opastuksella Suojeluskuntalainen-patsas ja lotta- ja sotilaspoikareliefi sekä kaupungin keskustassa Mannerheim-patsas ja Suomen hevonen – Sotahevonen -patsas.
_______________________________

Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon museonhoitaja Raija Levonen ja metsänhoitaja Juha Levonen, Lapuan ja Seinäjoen patsaskierrosten opas.
_______________________________________



Suojeluskuntalainen-patsas              Mannerheimin patsas                       Suomen hevonen - Sotahevonen

Kooste: Markku Rauhalahti