Vapaussotiemme taistelupaikoilla
Sotahistoriamatka Hankoon ja Porkkalaan 03.-04.07.1020

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys järjesti heinäkuun alussa kesäretken Hankoon ja Porkkalaan. Matkalla tutustuttiin pariinkymmeneen Vapaussodan, Talvisodan ja Jatkosodan tapahtumapaikkaan ja muistomerkkiin.

Ennen kuin päästiin 1900-luvun sotien aiheisiin saimme Kangasalla kuulla Sarsan ja Iharin mullistuksista vuonna 1604 sekä Kaivannon kanavan syntyvaiheista vuonna 1830. Pälkäneellä kävimme Suuren Pohjansodan syyskuun 1713 taistelupaikoilla.

Mommila

Vapaussodan alla murhattiin Mommilassa kartanon isäntä, talousneuvos Alfred Kordelin 49-vuotispäivänään 07.11.1917. Mommilassa kävimme kartanon pihapiirissä ja kirkolla, jonka Kordelin laajensi työväkensä kirkoksi, sekä vanhalla rautatieasemalla, jonka kautta apuun hälytetyt suojeluskuntalaiset tulivat.

 Mommilan muistomerkki  Mommilan kartano ja ...  ...kartanon kirkko

Marskin majalla

Lopella tutustuimme paikallisen oppaan johdolla Marskin Majaan. Kenraali Raappanan 14.Divisioonan miehet tekivät Marsalkalle 75-vuotispäivälahjaksi Aunuksen Repolaan metsästysmajan. Jatkosodan loppuvaiheissa maja siirrettiin koti-Suomeen Lopelle Punelia-järven rantaan, jossa maja ja sauna ovat museona. Lisänähtävyydeksi on viereiselle mäelle sittemmin rakennettu myös sota-ajan kenttävartioasema. Marskin Majan ravintolassa söimme lounaan Marskin ryypyn kera.


Johdatus aiheeseen Marskin majan maastossa

Matkan järjestäjät Helena Turpeinen ja Tuomo Juntunen Marskin majan mahtavan takan luona Marskin maja. Mannerheimin makuuhuone karuine kalustuksineen

Hangon vuokra-alue ja sen taistelut

Maaliskuun 13. päivänä 1940 tehdyn talvisodan rauhansopimuksen 4. artiklan mukaan Hangon niemimaa ja sitä ympäröivä merialue jouduttiin vuokraamaan Neuvostoliitolle. Alueen laajuus oli 115 km2, pituus niemen tyvestä lounaiskärkeen 22 km, ja siihen kuului myös noin 400 saarta. Syksyllä 1940 Neuvostoliiton suunnitelmissa oli hyökätä Hangon kautta Helsinkiin ja sitä sekä vuokra-alueen puolustamista varten tukikohta oli raskaasti miehitetty. Kesäkuussa 1941 Hangon tukikohdassa oli noin 27 000 neuvostosotilasta ja mittava määrä sotakalustoa.

Suomalaisilla oli Hangon rintamalla vuokra-alueen rajan tuntumassa noin 18 000 miestä, myös noin 800 ruotsalaista vapaaehtoista. Heti talvisodan jälkeen aloitettiin itäisessä Suomessa linnoitustyöt, samoin Hangon niemimaan tyvellä. Täällä oli yhdeksän kantalinnoitettua bunkkeria ja yksitoista kookasta konekivääri- ja pikakivääripesäkettä. Näitä on nähtävissä Hyvinkää-Hanko tien lähituntumassa. Hangon alueella on monia kohteita ja muistomerkkejä, jotka kertovat alueen historiasta välirauhan ja jatkosodan aikana. Etulinjan lähellä Harparskogissa on muistokivi paikalla, jossa Marski tarkasti ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot.

 Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipi ja bunkkeri  Bunkkerin ampuma-aukko  Mannerheimin kivi

Osapuolet erottaneella demarkaatiolinjalla on monipuolinen ja mielenkiintoinen rintamamuseo.

Rintamamuseo Hangon alueen rintamalinjalla  Rintamamuseon näyttelyä

Kaupungin keskustassa on Vapaudenpatsas, jossa teksti: "För vår frihet – Vapautemme puolesta", ja itäreunalla kaatuneiden venäläissotilaiden hautausmaa. Moni Hangon vanha rakennus myös kertoo 1940-luvun alun tapahtumista. Noin kolme kilometriä keskustasta Pienellä Mäntysaarella sijaitsee "Neljän Tuulen Tupa" -niminen kahvilaravintola, joka oli Marski omisti 1927-1933. Kahvilassa tarjoiltiin kieltolain aikaan ns. kovaa teetä, ja sen riehakas elämä häiritsi Mannerheimia, jolla oli kesähuvila viereisellä Isolla Mäntysaarella. Siksi hän osti kahvilan ja antoi sille nykyisen nimen.

"Vapautemme puolesta"  Hangon kirkon alttari  Hangon kasino
     
 Neljän Tuulen Tupa toimii edelleen kahvilana  Helenan järjestämä lounastauko maastossa
   
 Iltamaisema Tammisaaren Sea Front Hotellilta ....  ... ja sama maisema aamuauringossa

Porkkalan vuokra-alue Helsingin tuntumassa

Jatkosodan rauhansopimuksessa 19.9.1944 tehtiin pakkosopimus Porkkalan alueen luovuttamisesta 50 vuodeksi Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Alue oli laajuudeltaan 380 km2. Kymmenessä päivässä jouduttiin alueen noin   7 000 asukasta evakuoimaan. Porkkalan vuokra-alue oli vain parin peninkulman päässä Helsingistä, Suomen pääkaupungista! Mannerheim olikin silloin ehdottanut pääkaupungin siirtämistä Turkuun ja kenraali Heinrichs Tampereelle tai Jyväskylään, mutta siirtoa ei tehty.

Neuvostoliitto teki Porkkalaan muun muassa sotasataman, kauppasataman ja lentokentän sekä monenlaisia muita rakennelmia. Alueella oli noin 25 000 venäläistä, joista kolmannes siviilejä. Sotaväki ja sen järeä aseistus muodostivat vakavan sotilaallisen uhan pääkaupungin tuntumassa. Porkkalassa näimme pätkän mukulakivillä päällystettyä ns. Kabanovin (alueen venäläisen komentajan) tietä ja vielä jäljellä olevan riemukaarta muistuttavan rautaportin. Samoin näimme joitakin vuokralaisten tekemien rakennusten ja kaivantojen jäänteitä sekä kävimme venäläisten hautausmaalla ja Kirkkonummen hyvin säilyneellä rautatieasemalla.

 Pirjo ja Vesa Rinkinen Kabanovin tiellä  Porkkalan vuokraajien "riemukaari"

Porkkalan alueen vuokraus jäi aiottua paljon lyhemmäksi, sillä jo syksyllä 1955 Neuvostoliitto ilmoitti luopuvansa alueesta ja aloitti sen tyhjentämisen. Alue palautui suomalaisten käyttöön 26.1.1956. Porkkalan alueen vaiheista kerrotaan havainnollisesti Kirkkonummen keskustassa vanhan kuninkaantien reitin varrella sijaitsevassa Ragvaldsin museossa. Matkamme viimeisin kohde oli Espoon Kivenlahdessa oleva Porkkalan vuokra-alueen rajamuistomerkki.

Ragvaldsin museossa tutustuimme Porkkalan alueen  historiaan ja vuokra-ajan vaiheisiin
Kirkkonummen rautatieasema  Rajamuistomerkki Kivenlahdessa

Teksti ja kuvat: Markku Rauhalahti